Kajaanin rauniolinna

Kajaanin linna rakennettiin 1600 -luvun alussa ja se tuhoutui suuren Pohjan sodan aikana 1716. Venäjän levottomat olot 1600-luvulla edesauttoivat Kajaanin Linnan rakentamista. Linnaa tarvittiin Oulujärven seudun rauhoittamiseen ja samalla valvomaan tärkeää vesireittiä Pohjanmaan ja Venäjän-Karjalan välillä (eli Kajaanijokea), jota pitkin venäläiset kauppiaat yleensä kulkivat.

1660-luvulla linna valvoi Ruotsin rajaseutuja idässä ja myös Pohjanlahden rannikkoseutujen turvallisuutta. Linna toimi myös vankilana. Kuuluisia linnassa olleita vankeja ovat mm. tohtori Johannes Messenius ja runoilija Lars Vivallius.

Isovihan aikaan v.1714 venäläiset olivat lyöneet Suomen armeijan suuressa taistelussa. Venäläiset hävittivät Kainuuta tavoitteenaan valloittaa myös Kajaani. Linnanpäällikkö kuuli aikeista ja linna torjui venäläisten ensimmäisen hyökkäyksen. Joulukuussa 1715 saapui kenraali Tsekin 4000 miehen ratsuväkirykmenttinsä kanssa. Venäläiset piirittivät linnan 50 suomalaississiä ja n.70 naista ja lasta 5 viikon ajan. Viimein (24.2.1716) kajaanilaiset joutuivat antautumaan miesvoiman vähentyessä. Linnanväki vietiin vangiksi Siperiaan. Linna tyhjennettiin ja räjäytettiin taivaan tuuliin. Linnasta jäivät jäljelle vain kivirauniot, jotka nekin kutistuivat ajan myötä kajaanilaisten hakiessa linnanraunioista talojensa kivijalkoihin kiviä.

Lisää tietoa linnan historiasta: www.luontoon.fi/kajaani/historia