Raatihuone

Raatihuone valmistui 1831 ja se on C.L. Engelin suunnittelema.

Keisari Aleksanteri I:n vieraillessa Kajaanissa 1819, kaupunginisät esittivät hänelle
anomuksen 2-kerroksisen puisen Raatihuoneen rakentamisesta kaupunkiin.
Raatihuone oli tarkoitus rakentaa puusta, vaikka se sotikin paloturvallisuussäädöksiä vastaan.

Valmistumisen jälkeen raatihuone on kuulunut olennaisena osana Kajaanin kaupunkikuvaan kellonsoittoineen.
Kajaanissa vanha väki varotteli aikoinaan nuoria siitä, etteivät nämä antautuneet luvattomille teille
ja joutuneet sitten kellon alle, so. tuomittaviksi raastuvanoikeudessa.

Elias Lönnrot tuli Kajaaniin 1833.
Lönnrot suoritti keskeisimmän ja tuotteliaimman osan elämäntyöstään Kajaanissa toimiessaan vuosina
1833–1854 piirilääkärinä kokoamalla tuona aikana keräysmatkoillaan suurimman osan
kansanrunousaineistostaan sekä muusta kansanperinteestä. Hän myös järjesti ja muokkasi kansanrunousaineistot
Kalevalaksi ja Kanteletar-runokokoelmaksi. Keskeisimmän kokoamistyön hän teki Kajaanissa.

Kun Kajaanin keskustaa sodan aikana pommitettiin, tuhoutui raatihuoneen ympäristöstä monia rakennuksia,
mutta itse raatihuone kuitenkin säilyi. Kun rakennusta ryhdyttiin 1986 peruskorjaamaan,
löysivät rakennusmiehet raatihuoneen katolta kuitenkin kaksi sodanaikaista palopommia. Toinen oli aikoinaan
syttynyt, mutta uhkaava palo oli saatu sammumaan hiekalla. Toisen pommin olemassaolo oli kaikille täysi yllätys.

Raatihuoneentori oli aikaisemmin Kajaanin liike-elämän keskus, jossa järjestettiin vuosittain kahdet tärkeät markkinat,
talvimarkkinat helmikuussa ja kesämarkkinat elokuussa. Jo vanhastaan kaupungin tärkeimmät rakennukset
keskittyivät myös raatihuoneentorin ympärille.

Kajaanin kaupunki on antanut Elias Lönnrot -seuran käyttöön tilat Elias Lönnrot -keskusta varten Kajaanin Raatihuoneelta.

Talo on entisöity 1990.

Kesäisin talossa toimii Kajaani Infon matkailuneuvonta ja se on avoinna kaikille Infon aukioloaikojen puitteissa.