Teppanan viljamakasiini

1800-luvulla katovuosien ja nälänhädän varalle perustettiin moniin pitäjiin yhteisiä pitäjänmakasiineja eli lainajyvästöjä. Hyvinä satovuosina makasiineihin kerättiin pitäjäläisiltä viljaa ja katovuosina sitä voitiin jakaa viljalainoina tarvitseville. Laina maksettiin takaisin viljana korkojen kanssa.

Paltaniemen kuvakirkon vieressä on Kainuun vanhin viljamakasiini, joka valmistui 1860-luvun alussa.  Kajaanin maalaiskunta irtautui Paltamosta vuoden 1870 alusta, ja sen jälkeen Paltaniemen viljamakasiinin käytöstä alkoi tulla pitäjien välistä riitaa. Kajaanin maalaiskunnan oman viljamakasiinin toteuttamista alettiin valmistella 1890-luvun alussa.

Lainajyvästöä suunniteltiin ensin Kuurnaan ja Hetteenmäkeen, mutta marraskuussa 1892 Oulun läänin kuvernööri vahvisti sijoituspaikaksi Karolineburgin tilan lahjoittaman tontin linnansillalle johtavan tien vierestä. Rakennusurakka annettiin paltamolaiselle rättärille (nimismiehen alainen virkamies) Juuso Kemppaiselle, jonka apuna toimi torppari Matti Rusanen Paltaniemeltä. Viljamakasiini valmistui syksyllä 1894.

Puurakenteisiin lainajyvästöihin rakennettiin kaksoisseinät, jotta kukaan ei olisi voinut varastaa viljaa poraamalla ulkoseinään reiän. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä lainajyvästöjen merkitys väheni ja niitä otettiin muiksi varastotiloiksi. Joitakin rakennuksia on muutettu kotiseutumuseoiksi.

Toisen maailmansodan aikana Teppanan viljamakasiiniin tuotiin rintamalla kaatuneiden sotilaiden ruumiita odottamaan hautaamista. 1980- ja 1990-luvulla rakennusta käytettiin Kainuun Museon varastona.

Makasiinin pärekatto, alin hirsikerros ja osa perustuskivistä uusittiin vuonna 2013.

Tiedot koonnut Kainuun Museo

Teppanan viljamakasiini, Ahontien ja Teppanantien risteysalue 1970-luvulla.
Teppanan viljamakasiini, Ahontien ja Teppanantien risteysalue 1970-luvulla.